Brahuit | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||
Kielet | brahui, belutši | |||||||||
Uskonnot | sunnalainen islam |
Brahuit ovat joukko heimoja, joiden jäseniä asuu pääasiassa Belutšistanissa ja Pakistanin Sindhissä. Heidän määräkseen on arvioitu 861 000 −1,5 miljoonaa Pakistanissa, noin 200 000 Afganistanissa ja 10 000 Iranissa. Brahuit puhuvat brahuin kieltä, joka on muista alueen asukkaiden puhumista kielistä poiketen dravidakieli.[1]
Brahuiden ydinalue on Kalat Pakistanin Belutšistanissa. Poliittisesti brahuita voidaan kuvailla eri heimojen löyhäksi konfederaatioksi. 1700-luvulta Pakistanin itsenäistymiseen saakka heitä hallitsivat Ahmadzaisien dynastia. Heimon jäsenyys perustuu löyhästi isälinjoihin ja uskollisuuteen jollekin tietylle heimolle. Heimoa johtaa sadar, jonka asema on perinnöllinen. Sadar on myös välikäsi heimojen ja keskushallinnon välillä.[1]
Brahuiden perinteinen elinkeino on paimentolaisuus, joka on hitaasti muuttunut perinteisestä paimentolaisuudesta laitumienvaihtoon ja vielä sittemmin kohti tavallista aloillaan pysyvää maataloutta. Paimentolaisuutta harjoittavat brahuit asuvat vuohenkarvoista tehdyissä teltoissa ja elävät karjastaan. Maaliskuusta lokakuuhun he kasvattavat esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia muuttaen marraskuussa etelään myymään karjaa ja käsitöitä. Nykyisin monet ovat myös asettuneet viljelemään maata Sindhiin.[1]
Lähes kaikki brahuit ovat sunnalaisia muslimeja. Osalla brahuimiehistä on useita vaimoja ja avioerot ovat epätavallisia. Miehet ovat perinteisesti naineet veljiensä tyttäriä. Naiset eivät noudata huntujen käyttöä tiukasti. Brahuin kielen lisäksi monet brahuista puhuvat myös belutšia.[1] Monet brahuin kieltä puhuvat mieltävätkin itsensä voimakkaasti belutšeiksi.[2]